Miksi Japani ei kuulu Natoon?

Kuuluuko Japani Natoon?

Japani on G7-maiden jäsen, ja kaikki G7-maiden jäsenet Japania lukuun ottamatta kuuluvat Natoon. Siksi on luonnollista, että jotkut ihmiset ihmettelevät, kuuluuko Japani Natoon tai miksi se ei kuulu Natoon. Onko Japani Natossa? Ei, Japani ei kuulu Natoon.

Japani on kuitenkin tehnyt yhteistyötä Naton kanssa 1990-luvun alusta lähtien.

Syyt siihen, miksi Japani ei ole Natossa

On kaksi pääsyytä siihen, miksi Japani ei kuulu Natoon.

Kuten nimestä “Pohjois-Atlantin liiton järjestö” voi päätellä, Nato on pohjimmiltaan Pohjois-Atlantin alueen valtioiden sopimusjärjestö. Tyynenmeren reunalla sijaitseva Japani ei maantieteellisen sijaintinsa vuoksi voi liittyä Natoon.

Japanilla on kuitenkin läheinen kumppanuus Naton kanssa. Japani on jäsenenä “kumppaneissa ympäri maailmaa” yhdessä sellaisten maiden kuten Australian kanssa. Yhdeksän maata on jäsenenä kumppanuusmaissa eri puolilla maailmaa: Japani, Korean tasavalta, Australia, Uusi-Seelanti, Irak, Afganistan, Pakistan, Mongolia ja Kolumbia.

Toinen syy siihen, miksi Japani ei ole Naton jäsen, on se, että Japanin perustuslain mukaan Japani ei pidä yllä asevoimia, ja oikeus kollektiiviseen itsepuolustukseen on edelleen kiistanalainen. Japanin perustuslain 9 kohdassa todetaan, että Japani ei ylläpidä asevoimia. Näin ollen, vaikka maalla on nyt niin sanotut itsepuolustusjoukot, Japani ei voi lähettää niitä muihin maihin toisen maan hyökkäyksen sattuessa.

Koska Japani ei perustuslain vuoksi voi lähettää joukkoja muihin maihin hyökkäyksen sattuessa, on ilmeistä, että Japani ei voi noudattaa Naton perusperiaatetta, jonka mukaan jos johonkin maahan hyökätään, jäsenmaiden on yhdistettävä voimansa ja taisteltava takaisin kollektiivisen itsepuolustusoikeuden avulla.

Japani ei voi vastata Naton perusperiaatetta, jonka mukaan jos yhtä maata vastaan hyökätään, jäsenmaat yhdistyvät vastahyökkäykseen kollektiivisen puolustusoikeuden kautta. Vaikka Australian kaltaisten maiden on suhteellisen helppoa liittyä Naton jäseneksi, jos maantieteelliset ongelmat voidaan ratkaista, Japanin on äärimmäisen vaikeaa liittyä Naton jäseneksi, koska se ei pysty käyttämään kollektiivista itsepuolustusoikeuttaan.

Tietoa Japanin ja Naton IPCP-ohjelmasta (yksilöllinen kumppanuus- ja yhteistyöohjelma)

IPCP:ssä määritellään Japanin ja Naton yhteistyön päälinjat, yhteistyön periaatteet ja yhteistyöalat. Entinen pääministeri Abe ja silloinen pääsihteeri Rasmussen allekirjoittivat IPCP:n toukokuussa 2014.

Poliittisen vuoropuhelun ja puolustusvaihdon edistämisen lisäksi Japani ja Nato sopivat edistävänsä käytännön yhteistyötä, jossa keskitytään seuraaviin painopistealueisiin, mukaan lukien kumppanuusyhteistyövalikossa määritellyt yhteistyöalat.

Japanin ja Naton yhteistyön painopistealueet –

•  Kyberpuolustus
•  meriturvallisuus
•  asevalvonta, asesulku ja aseistariisunta tavanomaisten aseiden osalta, mukaan lukien käsiaseet, joukkotuhoaseet ja niiden maaliinsaattamisvälineet, puolustustiede ja -teknologia
• rauha, turvallisuus ja naisten oikeudet
• Ihmisten turvallisuus
• Julkinen diplomatia
• Muu puolustus- ja turvallisuusyhteistyö Japanin ja Naton yhteistä etua koskevilla aloilla.

Japanin pääministeri osallistui Naton huippukokoukseen Madridissa vuonna 2022.

Pääministeri Fumio Kishida osallistui Pohjois-Atlantin liiton (Nato) huippukokoukseen Madridissa Espanjassa 29. ja 30. kesäkuuta 2022. Hän oli ensimmäinen Japanin pääministeri, joka osallistui huippukokoukseen. Pääministeri toivoi voivansa vahvistaa yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Euroopan johtajien kanssa Venäjän Ukrainan hyökkäyksen ja Kiinan lisääntyvien hegemonisten liikkeiden käsittelyssä.

Pääministeri Kishida sanoi: “Osallistumisellamme tähän Naton huippukokoukseen on historiallinen merkitys. Haluamme rakentaa solidaarisen kumppanuuden vapauden ja demokratian puolesta, joka yhdistää Euroopan ja Indo-Tyynenmeren alueen.”

Kiinan suhteen yhä varovaisemmiksi käyvien Nato-johtajien edessä pääministeri Kishida sanoi: “Euroopan ja Indo-Tyynenmeren alueen turvallisuutta ei voi erottaa toisistaan. Kansainvälisen yhteisön on yhdistyttävä osoittaakseen, että yksipuoliset toimet status quon muuttamiseksi voimakeinoin eivät koskaan onnistu.” Pääministeri kehotti myös yhteistyöhön.

Lisäksi hän vahvisti tukevansa Kiinan sisällyttämistä ensimmäistä kertaa Naton vastikään hyväksymään “strategiseen konseptiin” ja politiikkaansa, jonka mukaan Naton kanssa tehtävää yhteistyötä hahmottelevaa asiakirjaa on tarkistettava perusteellisesti, jotta Kiinaa koskevaa vastausta voidaan vahvistaa.